Yleistä Väli-Amerikan maista

Olimme lukeneet ja tutkineet Väli-Amerikan maita ennakkoon aika paljon, mutta silti meille tuli aika monta asiaa yllätyksenä. Kirjoittelen tässä muutamia yleisiä asioita matkustamistamme maista, jos vaikka joskus suunnittelette matkaa tännepäin, tai ne muuten vain kiinnostaa jotakuta. Meidän paras oppaamme täällä oli Lonely Planetin Väli-Amerikan opas.

Yleinen hintataso

Maiden hintatasolla on luonnollisesti jonkinlainen yhteys laatuun, mutta jokaisesta maasta saa kohtuullista laatua rahalla, esim. majoituksen suhteen. Halvimmat maat, ja samalla kehittymättömimmät maat ovat Honduras ja Nicaragua. Me koimme ne myös aitoina, alkuperäisinä ja kivoina maina matkustaa. Mehän raapaisimme vain pintaa molemmista maista ja niissä olisi vielä paljon muutakin katsottavaa, kuten luonnonpuistoja sekä Karibian puoleista rannikkoa, josta löytyy mm. hyviä sukelluskohteita ja hienoja rantoja.

Kallein maa on ehdottomasti Costa Rica, jossa aitous on jo vähän hävinnyt turismin myötä. Maassa on helppo matkustaa, siellä on turvallista (poliiseja on kaikkialla turvaamassa elintärkeiden turistien kulkua) ja paljon erilaisia, mielenkiintoisia kohteita. Varsinkin monipuolinen luonto; sademetsät, eläimet ja luonnonpuistot ovat tämän maan valtti. Lisäksi heillä on paljon Tyynenmeren puoleista sekä Karibian puoleista rannikkoa upeine hiekkarantoineen. Tämä ei ehkä ole reppumatkaajan unelmakohde, mutta sopii hyvin esim. perheille tai jo Thaimaat ym. kiertäneille J.

Astetta edullisempi Costa Ricasta on Belize. Täällä entisessä Brittiläisessä Hondurasissa on helppo matkustaa kun kaikkialla puhutaan englantia noihin muihin maihin verrattuna, joiden pääkieli on espanja. Belize on lisäksi helppo valloittaa, koska se on pieni ja asukkaitakin on vain n. 300 000. Me vierailimme Belizessä ainoastaan Cayn saarilla, jonne pääosa maahan tulevista muistakin turisteista suunnistaa. Saaret ovat kuulemma hieman mannerta kalliimpia.

Näiden maiden väliin jäävät sitten El Salvador ja Guatemala, jotka molemmat ovat mielestäni aika samaa hintaluokkaa, mutta Guatemalassa saa parempaa laatua samalla rahalla esim. majoituksen ja ruokailun suhteen (on jotenkin kehittyneempää ja siistimpää). Guatemalassa on muutenkin paljon enemmän nähtävää kuin pikkuisessa El Salvadorissa.

Ilmasto

Tullessamme ensimmäiseen kohteeseen San Josehen, Costa Rican pääkaupunkiin, oli siellä poikkeuksellisen viileää ja ihmettelemmekin että onko täällä aina tällaista, haluamme äkkiä jonnekin lämpimämpään. Paikallisilta sitten kuulimme, että siellä oli ollut vähän aikaa sitten kaikkien aikojen kylmyysennätys, + 3 astetta:) Onneksi emme osuneet ihan noihin aikoihin paikalle. Täälläkin on luonnonolosuhteet sekaisin, jos meillä Suomessakin on poikkeuksellisen kylmää. Joulukuun alkupuolellahan täällä pitäisi jo sadekauden olla ohi, mutta esim. Panamassa sade vain jatkui ja jatkui ja heidän kuuluisa kanava jouduttiin sulkemaan tulvien takia ensimmäisen kerran 27 vuoteen! Sateet jatkuivat myös Karibian puoleisella rannikolla Costa Ricassakin, joten jätimme suosiolla sen osan tutkimisen kokonaan väliin ja keskityimme mieluummin kuivaan ja kuumaan Tyynenmeren rannikkoon.

Tyynenmeren rannikolla on miltei aina kuumaa ja kuivaa

Kaikkiin näihin mahtuu mahtuu myös vuoristoseutuja, esim. pilvisademetsät Costa Ricassa ja Atilan järven vuoristoseutu Guatemalassa, joissa molemmissa tarvitsee pitkähihaista iltaisin. Muuten täällä pärjää kyllä pelkillä shortseilla ja topeilla, paitsi ilmastoiduissa turistibusseissa, joissa on kylmää ja aina ilmastointia ei pääse itse säätelemään.

Sadetta ei tullut matkamme aikana muualla kuin tuolla Arsenalin tulivuorialueella Costa Ricassa, ja sielläkään ei niin paljoa, että olisimme juurikaan tarvinneet mukaan ottamiamme sadeviittoja. Ai niin ja tulihan Belicessä pieni hetkellinen trooppinen tihkusade, mutta se ei edes kastele.

Ruoka

Ruokaa ja hyvää sellaista saa kaikkialta. Täällä syödään paljon kanaa, papuja ja taco-burritos-fajitas tyyppistä ruokaa. Myös ihania äyriäis- ja kalaruokia on tarjolla runsaasti. Miltei kaikkialta saa myös jonkin sortin hampurilaisia ja spagetti bolognesea, tosin paikallisversioina, ollen välillä aika eksoottisiakin. Meidän ei tarvinnut olla täällä kertaakaan nälässä, aina listalta, köyhimmältäkin löytyi jotain ja jos ei meinannut löytyä juuri sopivaa, niin rakensivat sitten sen listan ulkopuolelta pyyntöjemme mukaan. Täällä ruoka on aina tuoretta, kun tekevät sen itse alusta alkaen paikallisista aineksista, ja sen tekeminen toisinaan kestää.

Ruoan hinta vaihteli melkoisesti maittain. Halvinta oli syödä Nicaraguassa ja kuvittelisin että muualla Hondurasissa, paitsi vierailemassamme Copanissa, on myös erittäin halpaa. Kalleinta oli syödä Costa Ricassa, Belizessä ja Guatemalassa. Nelihenkisen perheen keskivertoillallinen limuineen ja oluineen maksoi siellä noin 30 euroa, kun Nicaraguassa selvisimme noin 15 eurolla. Aamiaiset meillä kuului usein hotellihuoneen hintaan.

Majoitus

Majoitusten hintoja on vaikea suoraan verrata, koska majoituimme hyvin eritasoisissa paikoissa. Suosimme pieniä, siistejä perhehotelleja, mutta aina niitä ei ollut saatavilla, joten majoituimme myös isompiin hotelleihin varsinkin Costa Ricassa ja Guatemalassa. Halvimmillaan majoituimme Hondurasissa 18 $/ yö ja kallein oli Costa Ricassa 126 $/yö. Näissä tietenkin oli jo tasoeroa, kun hienoimmissa paikoissa on kunnon uima-altaat, aamupalat ja lämmintä vettä suihkussa, mutta pääasia meille oli, että sijainti on hyvä ja siellä on puhdasta. Jaana ei ollut esim. kovin ihastunut, kun kohtasi kylppärissä El Salvadorissa torakan, mutta poikia moinen ei taas paljoa hetkauttanut. Paikka oli kyllä muutoin aika siistin oloinen, joten aina ei voi tietää…

Kallein majoituksemme oli tämä mökki Costa Ricassa

Toiseksi edullisin oli majoituksemme Nicaraguassa 35 $/yö

Liikkuminen

Me liikuimme paljon busseilla (kuten olette kiitettävästi saaneetkin lukea blogistamme, hehe), pitkät matkat kansainvälisillä turistibusseilla, lyhyemmät (alle puolenpäivän matkat) usein turisteille suunnatuilla minibusseilla. Kyllä paikallisbusseillakin kaikkialle pääsee ja vielä todella edullisesti, mutta nuo yllä mainitut ovat sen verran edullisia, että ajan ja omien hermojen säästämiseksi suosittelen käyttämään niitä. Paikallisbusseissa voi olla ihan mukavaa ajella muutaman kerran lyhyempiä matkoja, onhan se eksoottistakin, mutta sitten huomaa, että sitä on tottunut länsimaiseen tehokkuuteen ja tasoon ja sitä vaihtaa niin kuin luonnostaan mieluummin noihin minibusseihin. Ne ovat myös reppumatkaajille siinäkin näppäriä, että ne yleensä hakee ja vie ovelta ovelle saakka.

Noiden pitkien matkojen hinnoista voisi sanoa, että Managua-San Salvador (noin 10-12 h) maksoi 30 $ ja Antigua – Flores (Guatemalassa 10 h) maksoi luksusbussissa 40 $. Minibussi Copanilta (Hondurasista) Antiguaan (Guatemalaan) maksoin 10 $, aika 6 h ja minibussin sekä tavallisen bussin risteytys välillä Flores (Guatemala) – Belize maksoi 20 $ ja kesti 6 h.